Tuhatmääräinen yleisö täytti niin istumakatsomot kuin taempana puiden siimeksessä olevat piknik -paikatkin liki 35 asteisessa helteessä. Nykyisin Mikkelin kaupunkiin kuuluva Otava sijaitsee reilun kymmenen kilometrin päässä Lahteen päin itse Itä-Suomen hallintokeskuksesta. Näkyvimpänä maamerkkinään 5-tielle Pajatsalo-Portin mainostaulut.
Happy Jazzin tapahtumapaikka Otavan Opisto lanseeraa itseään monenlaisten ihmisten kohtaamispaikkana: – Eri-ikäiset, erimaalaiset ja eri tavalla ajattelevat ihmiset tapaavat toisiaan ja oppivat toisiltaan. Ihmisten erilaisuus on opiston rikkaus. Joustavuus, osaaminen ja yhteistyö muodostavat opetuksen kulmakiven.-
Musiikkia ja jazzia löytyy opiston kurssiohjelmasta bändilinjan sekä kesälkursseilta rumpu-, pop/jazz -laulu-, kitara- ja klassisen jazzin yhtyesoittokurssin myötä.
Talkoojazzit
Koko historiansa ajan Otava Happy Jazz on tehty Otava Lions Clubin toimesta ja tapahtuman mahdollinen voitto on annettu aina hyväntekeväisyyteen. Leijonat ovat koonneet ympärilleen muita paikallisia yhdistyksiä ja toimijoita, niinpä koko tapahtuma rakennetaan edelleen talkoovoimin tiettyjä ammattilaistöitä lukuunottamatta. Hieno voimanponnistus ja yhteenkuuluvuuden osoitus koko seutukunnalta.
Jazzien taiteellisena sieluna on sen koko olemassaolon ajan toiminut Jerzy Dubiel, joka itsekin aktiivimuusikkona tuntee hyvin alan artistitarjonnan. Ja Jerzy ja koko “leijonslauma” on onnistunut upesti valinnoissaan koko tapahtuman olemassa oloajan.
Paraatiorkesteri
Useina vuosina jazzyleisöä on hemmoteltu aidolla neworleansilaisella paraatisoitannolla edellä mainitun yhtyesoittokurssin myötä. Wanhan, traditionaalisen jazztarjonnan lisäksi paraatissa on oikeaoppinen grand marshall, seremoniamestari, joka tanssahtelee musiikin tahdissa soittajien etunenässä aistikkaine asuineen ja päivänvarjoineen. Tässä vaativassa tehtävässä oli perinteisesti tälläkin kertaa maanmainio Uriel Hylton, jota eivät ikävuodet paina.
Paraatiorkesteri aloitti tervetulomusiikin soiton puolituntia ennen varsianaisen konsertin alkua. Lisäksi se viihdytti yleisöä tauoilla, marssien ja soittaen… When the saints go marching in…
Operatiivista O’Dayta
Kapellimestari on totuttu näkemään aina orkesterinsa edessä asiaankuuluvassa asussa. Niin nytkin, kun Jukka Linkola asteli shortseissaan, pikeepaidassaan ja lippiksessään paahtavan kuumaan auringonpaisteeseen lavalle Opera Big Bandin eteen. Bändin, joka noudatti kapellimestarinsa muotia, basisti Luolajan-Mikkolan riisuessa jopa sandaalinsa soiton ajaksi. Olisikin ollut tosi vaikeaa kuvitella orkesteria puvut päällä ja mirrit kaulassa iltapäivän aurinkoisessa helteessä…
Ulkoasukysymykset jäivät oitis taka-alalle, kun orkesteri kajautti ilmoille avausbiisinsä Them There Eyes. Häkellyttävän aistikas avaus, jossa bändi soi upeasti… juuri niinkuin big bandin pitääkin soida. Sovituksissa oli aimo ripaus nostalgiaa, sitä aitoa, yli puolivuosisadan takaista sointia. Sielukkuutta ja tunteenpaloa ammattilaisten esittämänä.
Kokonaisuuden kruunasi orkesterin laulusolisti, Lady O’Day alias Reija Lang, joka hellettä uhmaten asteli lavalle aidossa, viime vuosisadan puolivälin asussaan. Reija tulkitsi upeasti Anita O’Dayn esittämiä biisejä työnimellä: Boogie Blues – A Tribute to Anita O’Day.
Yhteistyö orkesterin kanssa sujui saumattoman hienosti. Mahtava orkesteri kontra ilmeikkään osaava laulajatar… Boogie Blues, God Bless The Child, Tea For Two, Four Brothers, Stella By Starlight, Sweet Georgia Brown sekä päätteeksi Cherokee, jonka aikana Lang ja Linkola intoutuivat rytmikkääseen intiaanikoreografiaan mikkeliläislähtöisen Opera BB:n perustaja, rumpali Raimo Nikulaisen soolojen aikana.
Erinomaisen hyvältä maistunut avaus Otava Happy Jazzille.
Jäätelökesä
Päivän toinen esiintyjä oli Maarit & Sami Hurmerinta Band, joka esitti ohjelmistossaan kattauksen Maaritin tunnetuimmista ja rakastetuimmista kappaleista. Ja yleisö tykkäsi kuulemastaan… vaatien useampaan kertaan hellehikeä valuen Jäätelökesää, jonka Maarit sitten lauloikin konsertin viimeisenä kappaleena.
Maaritilla on oma karismansa, joka toimi myös Otavassa erinomaisesti, sillä osa yleisöstä oli selvästikin tullut häntä kuulemaan. Toisaalta Maaritin ja yhtyeen yhteinen idea ja intiimiys katosi jonkin verran kesähelteeseen… liekö syynä Otavan isohkolle estradille “hajoitettu” sijoittuminen. Soittokunnan parasta antia kuultiin Sami Hurmerinnan kitaroinnin lisäksi Joonatan Raution fonista että Mikko Kaakkuriniemen patteristosta.
Sun jäätelösuukkos, se kasteli mua…
Raju Rosenberg
Helteisen iltapäivän loppu muuttui hurraa -huudoiksi ja huumaavan hurmaavaksi olotilaksi hikeä säästämättä. Akustinen rytmin syöksyvirtaus peitti Otavan Opiston pihapiirin syleilyynsä. Korvienvälin hyvänolon rytmimittari tikutti kuin mummon vanha Singer huippukierroksilla…
Gipsy- eli mustalaisjazzin (nyk. romanijazzin) armottavan vetävä rytmi ja intohimoinen soolokitarointi saivat yleisön lähes ekstaasiin. Nomy Rosenberg kutoi mahtavaa soolokirjoa komppikitaristi Ringo Steinbachin ja basisti Arnoud van der Bergin luomalle rytmipohjalle. Säälimättä. Paahtavasta auringosta huolimatta.
Yhtyeen manageri/huoltaja, Nomyn isä Mekkie poltti lavan laidalla tupakkaa ketjussa, kävi useampaan kertaan lavalla kysymässä Nomyn vointia, kantoi lavalle vettä, kevytcolaa ja pyyhkeitä… ja hymyili leveästi menevän musiikin myötä.
Nomy Rosenberg Trion soitossa oli erinomaisen paljon aitoa Django Reinhardt -tunnelmaa, aitoa akustista osaamista, taituruutta, jota ei äänitekniikalla “pilattu”. Siitä kiitos äänentoistolle, joka pelasi koko tapahtuman ajan erinomaisen mallikkaasti.
Ohjelmisto koostui Djangon ja swingin tutuista helmistä. Lopun Mustat silmät sai yleisön villeihin taputuksiin ja kun lopuksi hiljennyttiin Nomyn soolosoittoon oli upea konsertti ja Otava Happy Jazz 2010 päättynyt pääkonsertin osalta.
Summa summarum
Kun Otava Happy Jazz käynnistettiin vuonna 1985 olivat esiintyjinä Pentti Lasanen, Sonja Lumme, Heikki Rosendahl yhtyeineen, Reima Korhosen Trio ja Otava Happy Jazz Dixieland Band. Jazz -nälkäistä yleisöä oli tuolloin paikalla 480 henkeä.
Nyt kun soitettiin 25. kerta, yleisöä oli paikalla arviolta 3.000 henkeä. Ohjelmisto jälleen kerran mitä mainion. Kuten sääkin, tosin varauksella, että vähempikin lämpö olisi riittänyt.
Mitähän 26. Otava Happy Jazz tuo mukanaan? Sen saamme kuultavaksemme ensi vuoden elokuun alussa.
Kuvakavalkaadi Otava Happy Jazzista
{multithumb thumb_width=170 thumb_height=170 thumb_proportions=crop border_size=0px caption_pos=disabled num_cols=3}