Postissa tulla pössähti Hampurin jazzmuseo Jazz Bixistä muistelolevyllinen kornetisti Albert “Abbie” Bruniesin soittoa vuosilta 1925-28. Asialla maestro kornetistin kanssa hänen kuuluisa Halfway House Orchestransa. Ja soittelupaikkakuntana kuin tyylisuuntanakin New Orleans. Se aito ja alkuperäinen… nuorille soittajille yhtä outo ja eksoottinen kuin Eedenin puutarha meikäläisen ikäisille.
Abbie (19.1.1900 – 2.10.1978) oli leipuri-viulisti Henry Bruniesin ja vaimonsa, pianisti Elizabethin kuuden pojan ja yhden tytön muodostaman lapsikatraan toiseksi nuorin poika. Koko perhe musisoi, sillä isän ja äidin lisäksi vanhin poika Rudy soitti läskibassoa (ja toimi oluenpanijana), Richie soitti kornettia mm. Papa Laine’s Reliance Brass Bandissa, Henry oli huippupasunisti, Merrittin soittimia olivat kornetti ja pasuuna, Georg oli myös pasunisti sekä sisko Ada soitti kitaraa…
Abbien johtama Halfway House Orchestra sai nimensä New Orleansin ja Lake Pontchartrainin välissä sijainneesta saman nimisestä tanssihallista, jossa se soitti Abbien johdolla vuodet 1919 – 1927. Yhtye oli aikansa huipputasoa, sillä siinä musisoivat mm. The New Orleans Rhythm Kingissäkin soittaneet klarinetisti-altisti Leon Rappolo, klarinetisti-tenoristi Charlie Cordella, pianisti Mackie Marcour, banjoisti Bill Eastwood, rumpali Leo Adde sekä altisti Joe Loyacano.
Levyllä kuullaan kuusi erillistä äänityssettiä,vaihdellen pituudeltaan 1-4 biisiin. Peruspoljennoltaan ne ovat tyypillistä rytmikästä New Orleans -poljentoa. Haluan korostaa sanaa rytmikäs, sillä tuon ajan jazzissa oli menoa ja meininkiä, kuitenkaan liikaa vauhkoamatta. Rytmikuvio pysyi tiukasti formussaan. Sävelrakenteet olivat sinänsä yksinkertaiset, mutta melodisesti maukkaasti soivat. Taustana ja tukijalkana brass -perinne, josta lähes jokainen tuon ajan orkesterin soittaja oli oppinsa saanut.
Soittajien soitintensa hallinta ja yhteensoitto on nautittavaa. Soolot eivät ole kuvioiltaan nykyajan mittapuun mukaan mitään ihmeellisiä, mutta maistuvat silti erinomaisen hyviltä. Vaikka levy on nimetty Abbie Bruniesin mukaan, nousevat levyltä upeasti esille Cordellan ja Arodin klarinetit… harmi sinänsä, että tämä silloinen orkesterien “johtosoitin” on hävinnyt nykyisin lähes tyystin niin jazzista kuin muustakin rytmimusiikista.
Myös levyn foniosasto pelittää mukavasti, samoin pianistit. Eastwoodin ja Palmisanon banjo ansaitsee huomionsa kiitettävillä arvosanoilla kuin musiikin yhteen jumputtava Martin bassoineen ja tuubineen. Eikäpä rumpuosastokaan sortunut ohilyönteihin. Muutama lauluosuus luo lisävärinää kuuntelunautintoon…
Vaikkakin levyn biisit antavat oivan näytteen Abbie Bruniesin ja orkesterin taidoista, jäin kuitenkin kaipaamaan siltä Baratariaa tai Pussy Cat Ragia. Ne olivat näet saksofonisti Leon Roppolon viimeiset äänitteet (22.1.1925) ennenkuin hän joutui mielisairautensa vuoksi jättämään aktiivin soittamisen. Onneksi nämäkin löytyvät vuonna 2000 julkaistulta levyltä: Halfway House Orchestra Complete Recordings: Recorded In New Orleans, 1925-1928 CD, joka pitää sisällään kaikkiaan 22 raitaa, sisältäen myös kaikki tämän JazzBixin levyn biisit.
Suuhun jäi hyvä maku, eivätkä korvat jääneet soimaan… mieli sensijaan jäi palamaan New Orleansiin. Sinne etelään, jossa vielä tänäkin päivänä on mahdollista kuulla tällaista tanssittavan jazzikasta musiikkia autenttisena. French Marketin kulmilla…
En tiedä, onko tätä museon tuottamaa Abbie Brunies -levyä myytävänä, mutta em. toista julkaisua löytyy useasta eri paikasta internetistä. Levyn kustantaja Jazz Oraclelta löytyy myös kymmenittäin muita vanhoja äänitteitä.
Suositukseni kaikille vanhan New Orleans jazzin ystäville nautittavaksi ja nuoremmille myös historian opiksi. (OR)
a) Albert Brunies (cornet); Charlie Cordella (clarinet, alto clarinet, alto saxophone, tenor saxophone); Bill Whitmore (piano); Bill Eastwood (banjo); Leo Adde (drums) New Orleans 25.9.1925
b) Albert Brunies (cornet); Charlie Cordella (clarinet, alto clarinet, alto saxophone, tenor saxophone); Glyn Lea “Red” Long (piano, vocal #7); Angelo Palmisano (banjo); Chink Martin (bass baritone, baritone saxophone, tuba); Emmett Rogers (drums) New Orleans 13.4.1926
c) Albert Brunies (cornet); Charlie Cordella (clarinet, alto clarinet, alto saxophone, tenor saxophone); Glyn Lea “Red” Long (piano); Joe Loyacano (alto saxophone); Angelo Palmisano (banjo); Chink Martin (bass baritone, baritone saxophone, tuba); Emmett Rogers (drums); Johnnie Saba (vocal #10) New Orleans 24.10.1927
d) Albert Brunies (cornet); Sidney Arodin (clarinet); Glyn Lea “Red” Long (piano); Joe Loyacano (alto saxophone); Angelo Palmisano (banjo); Chink Martin (bass baritone, baritone saxophone, tuba); Emmett Rogers (drums) New Orleans 26.4.1928
e) Albert Brunies (cornet); Sidney Arodin (clarinet); Glyn Lea “Red” Long (piano); Joe Loyacano (alto saxophone); Angelo Palmisano (banjo); Chink Martin (string bass); Emmett Rogers (drums); Johnnie Saba (vocal #12) New Orleans 27.4.1928
f) Albert Brunies (cornet); Sidney Arodin (clarinet); Glyn Lea “Red” Long (piano); Joe Loyacano (alto saxophone); Angelo Palmisano (banjo); Chink Martin (bass baritone, baritone saxophone, tuba); Emmett Rogers (drums); Johnnie Saba (vocal) New Orleans 26.4.1928
01. Squeeze Me (a)
02. Maple Leaf Rag (a)
03. Let Me Call You Sweetheart (a)
04. New Orleans Shuffle (a)
05. Snookum (b)
06. Since You’re Gone (b)
07. It Belongs to You (b)
08. I’m in Love (b)
09. When I’m Blue (c)
10. I Want Somebody to Love (c)
11. Love Dreams (d)
12. Tell Me Who (e)
13. Wylie Avenue Blues (e)
14. Just Pretending (f)
15. If I Didn’t Have You (f)
www. bixeibenhamburg.com