Suomessa lukuisia kertoja käynyt rumpali Andrew Cyrille on syntynyt Brooklynissa, mutta omaa haitilaiset sukujuuret. Hänen molemmat vanhempansa muuttivat näet monesti kovia kokeneelta saarelta 1900-luvun alkupuolella Yhdysvaltoihin. Tunnetuimmaksi Andrew on tullut työskentelystään free jazz-kuvioissa, ennenkaikkea Cecil Taylorin pitkäaikaisena työtoverina 1960-luvulla.
Vaikka hän on soittanut lukemattomien muiden erityylistenkin muusikoiden kanssa, poikkeaa tämä levytys tyystin Cyrillen aiemmista töistä. Se näet tarjoaa karibialaishenkistä musiikkia, jossa on sekoittuneena vaikutteita niin jazzista ja afrokuubalaisesta musiikista kuin calypsosta. Muutamat kappaleet tuovat mieleen esim. Sonny Rollinsin St. Thomas’in.
Toteuttajina on Andrew’n lisäksi aiemmin mm. World Saxophone Quartetissa kuultu baritonisti Hamiett Bluiett ja jo 50-luvulla ammattilaisuransa aloittanut basisti Lisle Atkinson sekä haitilaisset kitaristi Alix Pascal ja perkussionisti Frisner Augustin, joka myös laulaa levyllä.
Vaikka levy on tehty Andrew’n nimissä, mukana on myös muiden soittajien sävellyksiä Toki pääsäveltäjä on Cyrille itse. Hänen sävellyksistään keskeinen on kolmiosainen sarja muotoinen levyn nimikappale Route de Frères, jonka osissa Cyrille kuvaa sekä omia kokemuksiaan käydessään lapsena Haitilla että vanhempiensa saapumista aikanaan Yhdysvaltoihin.
Levyn musiikki on voittopuolisesti iloista ja vapautunutta, paikoin riehakastakin. Myös ykköskappaleella aluksi free-töräyksillä pelotteleva Bluiett muuntuu nopeasti hyvinkin melodisesti soittavaksi pelimanniksi, jonka jyhkeä soundi taipuu myös muutamaan hyvinkin kauniiseen balladitulkintaan. Toinen pääsolisti on kitaristi Alix Pascal, jonka selkeästi artikuloitu soitto täyttää hyvin yhtyeen toisen melodiainstrumentin paikan. Komppiryhmässsä Cyrille ja Augustin täydentävät mainiosti toisiaan. Augustinin muutamat vokaaliosuudet todistavat vakuuttavasti afrokaribialaisen musiikin afrkkalaisista juurista.
TUMille ominaisesti levyn mukana on vankka informativinen tekstivihko, jossa yhtenä kirjoittajana on itse Amina Baraka (ex-LeRoi Jones).
Andrew Cyrille, rummut, Hamiet Bluiett, baritoni saksofoni, Lisle Atkinson, basso, Alix Pascal, akustinen kitara, Frisner Augustin, perkussiot, laulu.
Äänitys: Robert Masso, Clinton Studios, New York City 14.-15. joulukuuta 2005. Miksaus ja masterointi: Henrik Otto Donner, Esa Santonen, Janne Malén, DER, Tammisaari. Tuotanto: Petri Haussila.
Marinet (trad)
Deblozay (Alix Pascal)
Hope Springs Eternal (Andrew Cyrille)
Isaura (Hamiett Bluiett)
Route de Freres Part 1-Hills of Anjubeau (Andrew Cyrille)
Route de Freres Part 2–Memories of Port au Prince Afternoons (Andrew Cyrille)
Route de Freres Part 3–Manhattan Swing (Andrew Cyrille)
C’mon Baby (Lisle Atkinson)
Sankofa (Hamiett Bluiett)
Spirit Music (Andrew Cyrille)
Mais (Cyrille-Augustin)
Ti Kawol (Nemorous Jean-Baptiste)