Kannaste-Viinikainen-Riippa
Jaskaa CD003
Kannaste-Viinikainen-Riippa Trio, tuttavallisemmin KVR, on perustettu jo 2005, jolloin Sony Jazz -palkinnon saanut saksofonisti Jussi Kannaste kokosi Jazzliiton kiertuetta varten uudenlaisen ensemblen. Kiertueen jälkeen trio on esiintynyt enemmän tai vähemmän vakituisesti, mutta ensialbumia saatiin odottaa kohtuullisen kauan.
Kannaste ja kitaristi Teemu Viinikainen ovat säveltäneet materiaalia eritoten tälle triokokoonpanolle. Repertoaaria monipuolistamaan on seulottu myös muutamia tuttuja jazzstandardeja. Neljä tuotosta on kollektiivisen työskentelyn tuloksia, ilmeisen ekstemperoiden tehtyjä. Rumpali ja perkussionisti Joonas Riippa täydentää ryhmän trioksi.
Kyseessä on siis konseptibändi. Kokeilunhaluiset muusikot ovat etsineet ja löytäneet uuden lähestymistavan sekä klassikoihin että oman musiikin tekemiseen. Eloisa tunnelma on saatu siirrettyä myös studion tosikkomaiseen ilmapiiriin; työlääntymisen tunnetta ei muodostu.
Dave Brubeck-standardi, viisijakoinen Take five menee hiukan vaivalloisesti, samoin Levantin Blame it on my youth. Tietysti klassikoita saa ja pitääkin sovittaa uudestaan, ja tuoda nykyaikaan – siirto triomuodostelmaan on vain nyt valituille sävelmille varsin iso haaste.
Käytetty trioformaatti on toimiva idea, koska muusikot ymmärtävät toisiaan. Musiikki polveilee perinteikkään jazzilmaisun ja eksperimentaalisen avantgarden välillä. Levyn ohjelmisto on rakennettu hieman ravintolamenyyn tapaan, ainakin muodollisesti (“aperitiiveista konjakkiin”, jos jatketaan mielikuvaa). Musiikkiaterian ainekset tosin ovat välillä siksi kaukana toisistaan, että tavallinen ravintola-asiakas hämmästyisi kovin.
Bändi ilmituo ajoittain vahvaa energiaa, kuten väkevältä keikkayhtyeeltä sopii odottaakin. Musiikissa on “kulmaa”, yllättäviä melodiakäännöksiä ja polveilevia tempokulkuja. Toisaalta levyllä on mukana myös sangen monotonisia ja yksinkertaisia ostinato-osia, joista bändi ei ainakaan studio-olosuhteissa kimpoa mihinkään erityiseen musiikilliseen oivallukseen.
Huomiota tulisi kiinnittää hieman myös biisien esitysjärjestykseen. Nytkin levy alkaa synkistelevin sävelin ja lähes haudantakaisin soundein; Tensions on nimensä mukainen (“henkisiä paineita”). Tämän “aperitiivin” jälkeen moni aterioitsija saattaisi jättää homman siihen. Aperitiivin (engl, appetizer) idea on kuitenkin olla “pieni, kevyt, ruokahalua herättävä ja mausteinen alkupala”, tai sitten otetaan ruokaryyppy. Hurja Baby baby olisi mausteisena avausnumerona tempaissut kuulijan heti mukaansa ja avannut musiikkiruokahalun sille, mitä jatkossa seuraa.
Musiikillinen ajatus mongertaa myös Kannasten saksofonissa; esitys ei tahdo lähteä oikeasti svengaamaan. “Rauhallinen” muuntuu suomalaisbändeillä yleensäkin “laahustavaksi”. Äänitteenä bassoton tuotos kuulostaa tyydyttävän täydeltä – joissain kohtaa bassosta olisi epäilemättä ollut todellista hyötyä. Äänitysteknisin keinoin yhtyesoundia olisi voinut monilta osin vahvistaa – jo kaikuefektin rohkeammalla käytöllä olisi saatu ihmeitä aikaan tilailluusion luomisessa. Live-soitto varmasti soi moni-ilmeisemmin.
Bassoton yhtye on aina tietyllä tavalla riskibisnes – rumpali alkaa liian helposti ylläpitää bassarilla “feikki-bassoa”, melodiasoittimet jumiutuvat junnaaviin fraaseihin jne. KVR välttää varsin onnistuneesti tällaisia loukkuja. Bassottoman kokoonpanon esikuvaksi on mainittu tenorisaksofonisti Joe Lovanon, rumpali Paul Motianin ja kitaristi Bill Frisellin trio. Tämä tuntuu hiukan etäiseltä, ennemmin KVR:stä tulee mieleen takavuosien jazzrock-hirmu Back Door – näin erityisesti vauhtiosuuksissa.
Brittitriossa tosin oli kitaran tilalla bassokitara, mutta Colin Hodgkinsonin soittotapa oli hyvin kitaramainen. Vertailuun sopii Das Kapitalin albumi Conflicts & Conclusions; Das Kapital plays Hanns Eisler, ja ehkä myös sen edeltäjä Ballads & Barricades. Free jazz-pohjalta tehdään loistavaa studiotyötä, ja Das Kapital on hillitön live-akti.
Ehkä KVR:n kannattaisi yhtyeenä löytää myös jotakin omaa, persoonallista sanomaa, kuten Das Kapital esittäytyy ankarana kulttuurisena vastavoimana kaupallisuudelle ja arvostelevana havainnoitsijana maailmanmenolle.
Jussi Kannaste – saksofoni; Teemu Viinikainen – kitara; Joonas Riippa – rummut
Recorded and mixed at Kallio-Kuninkala 19.-20.3.2012 and 4.-5.10.2012 by Kimmo Antikainen
Mastering by Jaakko Viitalähde at Virtalähde mastering
01. Tensions 3:51
02. Untitled 3:45
03. Evidence 5:38
04. i 0:52
05. Valse 5:28
06. ii 0:59
07. Fly 4:15
08. Blame it on my Youth 6:32
09. iii 0:45
10. Baby Baby 3:20
11. iv 2:11
12. Eine Kleine 1:37
13. Take Five 4:27