LUNACD 100
Siellä missä kansanmusiikki, jazz ja suomalainen perinne kohtaavat…
Alkuun päästään Tellu Turkan ollotuksella, jonka voisi rinnastaa jazztermiin scattailu. Siis sekoitukseen hoilaavaa joikhaa, selkosten avaruutta, jota Risto Salmi sopraanofoneineen upeasti laajentaa taivaan atmosfääreihin.
Tahti jatkuu kakkosraidalla samalla antaumuksella. Nyt kehiin astuu duoksi Turkan rinnalle voimakkaammin Kukka Lehdon viulu, kansanmusiikin kantava elementti. Pianoa käskee ja tämmäilee soinnikkaasti Timo Alakotila, raidan säveltäjä ja levykokonaisuuden sovittaja. Levyvihkossa seisoo, että raidan nimi on Eeden – siis raamatun puutarha eli paratiisi… kokonaisuus kasvaa massiiviseksi soitoksi, mutta voihan sen kuvitella suureksi kukkeudeksi ja meden tuoksuksi.
Kolmosraidalla Turkka saa kiinni reaalisanaisen lyriikan… Kun mie laululle rupean, virren töille työntelen… Lehdon viulu vääntää konstajylhää, mandoliini kilkuttaa omaa sointuaan. Rantasen basso jousioi ensialkuun laulun taustana kasvaen sitten jytäkkään näpelöinti jytinään. Salmi puhaltaa oman värinsä kasvattaen menon täyteen voimaansa. Jotenkin poljento ja fiilis karkavat irlantilaisen makuiseen sävelmaailmaan. No, ei se mitään, sillä levyn tatsi, meno ja meininki vain tavallaan parantuu.
Mielenkiintoisen äänen ja artikuloinnin omaava Tellu Turkka nousee levyn hahmoksi, halliten ollotuksen lisäksi persoonallisen laulun. Hänen intensiivisen impulssisessa äänimaailmassaan on joitain maagisia elementtejä, Pauanteen piruja, seitojen salaisuuksia… positiivisina, osin yllätyksellisinäkin. Kaiken kaikkisesti kuitenkin voimakkaan elämän makuisia…
Kukka Lehto viuluineen pitää yllä suomalaista kansanmusiikki ja kansan musiikkiperinnetta, ensin mainittu perinteitä vaalivana, jälkimmäinen ennen vanhaisten klaneetin soittajien taisteluparina riethaamman tanssi- ym riehamusiikin esittäjänä.
Kolmantena elementtinä tähän kolminaisuuteen kuuluu Risto Salmi puhallinarsenaaleineen. Salmen repertoaari erilaisten tyylisuuntien ja orkerikokonaisuuksien suhteen on hämmästyttävän laaja. Hämmästyttävää on myös hänen osaamisensa ammattitaito, sillä esimerkiksi tällä levyllä hän klaaraa osuutensa kuin olisi ikänsä ollut kansanmusiikin soittajana. Nostan Salmen osaamisineen erittäin korkealle omassa soittajapörssissäni.
Oktaavimandoliini (Oktaavimandoliini eroaa tavallisesta mandoliinista suuremmalla koollaan ja oktaavin matalammalla äänialallaan) yhdessä pianon ja basson kera muodostaa oivan ja perinteisen taustan sooloilijoiden taustaksi. Muutama irtiottokin tältä osastolta saadaan kuultavaksi. Rantasen bassotyöstö on ihailtavaa, voimakkaan intensiivistä. Hänen jousityöskentelynsä antaa muutamille kappaleille lisäsielukkuutta.
Levykokonaisuudessa löytyy kappaleiden sisältöön tarpeeksi erilaisuutta, joten varsinainen samantoisto ja kuuntelukyllästyminen ei pääse juuri yllättämään, vaikkakin läheltä piti hetkiäkin löytyy. Näitä tilanteita on paikattu massiivisilla sävelvyörytyksillä, jotka osin peittävät alleen kappaleiden itsetarkoituksen. Ehkäpä muutamin osin olisikin saatu lisäherkkyyttä ja avaruutta tyytymällä pienimuotoisempiin ratkaisuihin esim. Salmen ja Turkan kaksinpuheluin.
Makuasioita, mitä makuasioita… kokonaisuus hyvää nykykansanmusiikkia, johon lisäripaus jazzin elementtejä olisi antanut makealta maistuvan kuorrutuksen.
Kuunnelkaa. Hyvältä maistuu näinkin. (OR)
Timo Alakotila; piano, Tellu Turkka; vocals, Kukka Lehto; violin, Hannu Rantanen; double bass, Risto Salmi; saxophones, Petri Hakala; octave mandolin
Recorded by Speedy Saarinen at Kallio-Kuninkala, Järvenpää, Finland
Mixed by Speedy Saarinen at Monimediatalo Mediagents Oy, Helsinki, Finland
Masterointi by Svante Forsbäck, at Chartmakers Oy, Helsinki, Finland
1. Alli 5:46
2. Eeden 5:49
3. Blodpropp 4:22
4. Luna 5:44
5. Udutar 5:15
6. Sofian virsi 5:50
7. Emo itki 5:57
8. Niittyhumala 8:20