“Käärmeet” ovat alttosaksofonisti Ken Fieldin vetämä uuden koulukunnan “raivoryhmä”, mikä pelehtii musiikillisessa kaleidoskoopissa. Se liikkuu kuin putkessa kierretty värikäs lasinpala, muodostaen erikoisia musiikillisia muotoja ja kuvioita. Se on kuin funkin rytmittämä nykypäivän torvisoittokunta New Orleansin suistomailta huomiota herättävän värikkäissä asuissaan, vaikka ovatkin Bostonin poikia. Se on vallankumouksellinen, tämän päivän uudenaallon vapaaseen ilmaisuun panostava ryhmä musiikin maailmassa. Soitto perustuu pääsääntöisesti perinteisiin kappaleisiin, joita Ken Field on sovitellut siekailematta oman mielikuvituksensa mukaisesti. “Forged Tongue” on “Mullistavan Käärme Kokoonpanon” toinen CD ja se sisältää myös muutaman Ken Fieldin oman sävellyksen. Levy nousi CMJ:n Pohjois-Amerikan jazzin “top kahteenkymppiin” ja oli siellä pari kuukautta. Julkaisuvuonna 2008 se menestyi monien muidenkin osavaltioiden soitetuimpien levyjen listoilla.
Revolutionary Snake Ensemble on ollut kasassa jo vuodesta 1990 alkaen. Se ylläpitää ja tekee kunniaa vanhalle NO jazz hautajaismusiikille avaten ja laajentaen sitä nykyaikaisella vapaalla ilmaisulla. Yhtyeessä on vähän samanlaista sekopäisyyttä kuin Steven Bersteinin Sexmobissa. Vanhoista tutuista kappaleista voidaan saada omintakeisina sovituksina aikaan aivan fantastisen räiskyviä ruutilatauksia. Näin käy tässä “Käärmekokoonpanossakin”, vanhaa uudessa trendikkäässä tyylissä sopivasti esitettynä.
“Just a Closer Walk”, “Give Me Jesus” ja “White Wedding” saavat Fieldin käsittelyssä maistella uudenlaista marssitahtia, ne polkevat eteenpäin jyrän lailla ja saa kuulijan mielihyvän valtaan. Olemme tottuneet yleensä kuulemaan “Down By the Riverside” kappaleen reippaassa dixieland rytmityksessä, mutta Field on saanut omalla sovituksellaan siihen aivan uuden mielenkiintoisen syvästi riipaisevan latauksen. Se tulee perusjazzblues pohjalta hyvin sopivassa “funkahtavassa” muodossa. Se on kuin “itkuvirsi”, mikä tempaisee vahvalla otteella kaivaen kuulijan emotionaaliset tunteet pinnalle, tavalla, mikä ei jätä ketään kylmäksi. Gabrielle Agachikon laulu antaa siihen oman mahtavan panoksensa, todella loistavaa kuultavaa. Toinen tuttu ja tunnettu “Que Sera Sera” jatkaa heti perään vauhdikkaasti maan mainiosti ja mukaansatempaavasti. Fieldin omat kappaleet “Slots”,”The Last S”,”Minor Vee” ja “Under the Skin” raivoavat omalaatuisessa marssissa saaden välillä hyvinkin vahvoja surrealistisia käänteitä.
Tätä levyä kuuntelee mielihyvällä, se on katu-uskottavaa karnevaalimusiikkia, joka vie ajatukset NO:n French Quarterin kaduille, Bourbon Streetille ja Mardi Gras voodoo humuun. Se laittaa jalkaa polkemaan tahtia. Se kiihottaa, virkistää, piristää ja kirvoittaa aivotoiminnan uudelle tasolle, missä päivän murheet unohtuvat ainakin tämän levyn kuuntelun ajaksi. Onhan tällaista kuultu toki ennenkin, joten ei siinä sinänsä mitään erityistä uutta ole. Kaikesta huolimatta yhtyeen esitys on niin erikoisen hauskaa ja riemukasta menoa ja meininkiä, että sitä on mukava kuunnella aina uudestaan ja uudestaan aika ajoin. Kaikessa värikkyydessään tätä levyä kannattaa kuunnella, viileän jäätävää, suosittelen. Ainakin minun, tällä hetkellä taas kerran vähän pitkäksi venähtänyt, takatukka alkoi nousta pystyyn. (JKi)
Ken Field, alttosaksofoni, vihellykset, perkussiot, taputukset; Jon Fraser, trumpetti; Andrew Hickman, tenorisaksofoni; Kimon Kirk, kontrabasso; Phil Neighbors, rummut, perkussiot, sähköbasso raidalla “Slots” ; Erik Paull, rummut, perkussiot; Lennie Peterson, vetopasuuna; Gabrielle Agachiko, laulu (raita 8); Karen Aqua, djembe (raita 8), tamburiini ja taputukset (raita 6); Andy Pinkham, sähköbasso (raita 2, ja 10), taputukset (raita 6); Jesse Williams, basso (raita 12)
Äänitys ja miksaus: Mortal Music, Charlestown, Andy Pinkham. Masterointi: Bob DeMaa. Tuotanto: Ken Field, Andy Pinkham, Chris Strouth ja Brian Jacoby. Kannen taide ja suunnittelu: Bill Ellsworth. Julkaistu 2008.
- Just a Closer Walk (trad. Sov.Ken Field) 5:49
- Slots (Ken Field) 2:44
- Brown Skin Girl (Norman Span) 3:11
- Little Liza Jane (Trad. Sov. Ken Field) 5:39
- The Large S (Ken Field) 4:30
- Chippie (Ornette Coleman, sov. Ken Field) 3:08
- Give Me Jesus (trad.) 2:18
- Down By the Riverside (trad. Sov. Ken Field) 7:03
- Que Sera Sera (Jay Livingstone & Ray Evans) 7:19
- White Wedding (William Broad) 2:54
- Minor Vee (Ken Field) 5:14
- Under the Skin (Ken Field) 3:00