Sigurdur Rögnvaldsson’s Dark Forest

Kuvat:

04.11.2018 17:40


Sigurdur Rögnvaldsson's Dark Forest : Horizon

Horizon    

Eclipse Music / ECD-201875

Horizonon kitaristi Sigurdur Rögnvaldssonin Dark Forest -yhtyeen uusi albumi; varsinainen energialataus ja potku itseriittoisen omahyväisyyden takalistoille. Kokeellisesti rajoja tunnusteleva ja niitä ylittävä musisointi lähestyy arkailematta post rock -maailmaa ja jazzrockia. Levy koostuu Rögnvaldssonin omista instrumentaaleista, joista ilmentyvät vahvan subjektiiviset, omakohtaiset ja elämänmuutoksiin kytkeytyvät vaikuttimet ja motiivit.

TemaattisestiHorizon jatkaa Dark Forest-debyyttialbumin (2015) viitoittamalla tiellä, mutta nyt jäsentyneemmin ja kurinalaisemmin. Myyttisiä lonkeroita ja sinänsä ehkä mielenkiintoisia, mutta sisältönsä osalta ehkä enempi marginaaliin sijoittuvia ideoita on tiivistetty ja fokus pysyy käsissä.

Joskus ehkä hiukan tuurillakin, mutta kuten urheilussa, hyvällä bändillä on usein hiukan onneakin myötä. Siggi Rögnvaldsson on myös kehittynyt kitaristina huikeasti. Soitossa on särmää ja teemoista löytyy sitä oikeaa ”nurkkaa.” Kompromisseja kaihtamaton ilmaisu on riemastuttavan riehakasta.

Islannista Suomeen 2011 kotiutunut kitaristi Sigurdur Rögnvaldssonin toi musiikillisina tuliaisinaan satujen saaren jännittäviä, kulttuurillisia ominaispiirteitä, joita hän ilmaisee Dark Forest -yhtyeen musiikissa. Mielikuvissaan kuulija voi tietysti hahmottaa geysirejä, jäätiköitä, putouksia, maahisia ja muita spesialiteetteja, mutta myyttinen ja uskomuksellinen menneisyys on vielä keskeisempi.

Sama tunne, joka valtaa lukijan vaikkapa Gillian Andersoninjumalaistaruja käsitteleviä kirjoja lukiessa (X-Files -tähti on myös kirjailija), pyrkii jollain tapaa ottamaan kuulijaa haltuun myös Dark Forestin äärellä. Tunnelmat ovat jännittäviä ja arvoituksellisia, kuten niiden kuuluu synkässä metsässä ollakin – ajoin lähes pingottavia, mutta enimmäkseen kiehtovia ja juuri sopivan apokryfisia.

Siggin sävellyksissä on ideaa, kitarasoundit ovat kiehtovia ja skaalaratkaisut kiinnostavia. Energiaa ja puhtia on samalla tullut aimo annos lisää. Levy jatkaa kiitetyn edeltäjänsä tummanpuhuvissa, myyttisen pohdiskelevissa tunnelmissa.

Avausraita Duality starttaa työskentelyn jämäkästi. The Good And The Badon hengeltään lähellä Ennio Morriconenteemaa elokuvasta The Good, The Bad and The Ugly; viipyilevä tempo, kirkas ja vahvasti kaiutettu kitaran twang -soundi jne. Tarkoituksellinen tribuutti, tahaton yhteensattuma tai kuulijan assosiaatio – no, väliäkö hällä? Hyvin toimii joka tapauksessa.

Pins And Needleson kiihkeää ja eteenpäin ryntäävää menoa, josta hyppy hämäriin Lost-tunnelmiin on melkoinen – soittajat eivät ole hukassa, mutta kuulija saattaa hyvinkin olla. Nimisävelmän ohella unenomainen Leap of Faithviehättää erityisesti.Onwards and Upwardssulkee onnistuneesti eheän kokonaisuuden. Samalla se luonnehtii bändin suunnan; eteenpäin ja ylöspäin.

Dark Forest -yhtyeessä soittavat suomalaisen jazzskenen jo nimeä luoneet muusikot: Johannes Sarjasto (saksofoni), Eero Tikkanen (bassokitara) ja Ville Pynssi(rummut).

Sarjasto (mm. AR Quartet), soittaa jäntevästi ja samalla hauskasti; ikään kuin nuotin vierestä, vaikka se oikein meneekin. Pynssin (UMO, Severi Pyysalo)lyöntitekniikka sopii hyvin tähän settiin; groove säilyy tasajakoisissa biiseissä vaivatta. Virvelin lyönti jää paikalleen, mikä usein on jazzrumpaleille rock-painotteisen musiikin lähes ylivoimaisen tuntuinen haaste.

Eero Tikkanen (Ilmiliekki, Mopo, Magnetia Orkesteri) on mukana nyt bassokitaristin roolissa. Tässä vaativassa taidossa hän vakuutti kuulijoita mm. viimevuotisilla Raahen Rantajatseilla. Sooloiluakin vedetään rohkeasti; mm.Good & badsisältää mainion, Stanley Clarken tyyliin heitetyn bassosoolon, joka simuloi Clarken niukkailmeisiä skaaloja ja jossain määrin soundiakin. Clarkellahan on Alembic -bassolla signature deluxe -mallikin, jonka soundi on kerrassaan ainutlaatuinen.

***

Sigurdur Rögnvaldsson on tullut jazzyleisölle tutuksi mm. Equally Stupid- ja Anni ElifinEdith-projektin kokoonpanoista. Hänen muita tunnettuja yhtyeitään ovat Sähkökitarakvartettija Helsinki Soundpainting Ensemble. Hän työstää parhaillaan soolomusiikkia baritonikitaralle, mikä tavallaan myös kytkee hänet Clarke -domainiin. Sähkökitarakvartetin musiikki saadaan kuulla Musica Nova -festivaaleilla Helsingissä, helmikuussa 2019. Marraskuussa kitaristi osallistuu Anni Elifin Jazzliiton kiertueelle.

 

 

Sigurdur Rögnvaldsson (kitarat); Johannes Sarjasto (saksofoni);Eero Tikkanen (bassokitara);Ville Pynssi (rummut)

1. Duality 4:46
2. The Good And The Bad 7:56
3. Pins And Needles 5:34
4. Lost 5:36
5. Outburstn 6:15
6. Horizon 6:54
7. Leap Of Faith 7:15
8. The Way Back 7:21
9. Onwards and Upwards 4:54

Released October 19, 2018

Takaisin

Artikkeli luettu 666 kertaa

Translate »