Kun tämän kaiken on nähnyt ja kuullut livenä, asettaa se levylle erittäin kovat kriteerit. Kovat sen takia, että herrojen soittajien live-juttu on todella makoisan maittavaa nautittavaa. Yksitähtisen kera tai ilman.
Tuota kovuutta lisää soittajien armottavan loistokas soitto. Yhdessä. Ja erikseen. Suomalaisen jazzkentän timantteja. Jokainen.
No, kova kovaa vasten ja menoksi!
Aloitusbiisi Jump Monk lähti liikkeelle kopsakan ketterästi urkuillen, johon puhaltajakolmikko Eskola-Innanen-Kannaste yhteistöräyttelivät vauhtia, kunnes Eskola pääsi irrottelemaan ja sytyttämään koko porukan ilmituleen. Soolottelu kiersi puhaltimelta toiselle. Erinomaisen aistikkaana ja intensiivisenä… kokonaisuus kasvoi täyteliäisyyttä pursuavaksi.
Hammond -hirmu Helevä urakoi ison “harmooninsa” kanssa myös yhtyeen bassokuviot. Pääosin sormiolla, mutta osin myös jalkiolla. Nassakan harmooninen ja toimiva kokonaisuus.
Sumeliuksen rumpalointityö on myös monitahoista ja kuviorikasta kutoen taustaksi rytmimattoa ja täyttäen tarvittaessa hienosti muiden soittajien jättämät aukot. Tosin levyllä ehkä hieman häiritsee rumpujen liian kova esiintuonti paikkapaikoin. Mutta korostan sanaa hieman. Sekä sanaa makuasia.
Levykokonaisuden musiikillinen kuviorikkaus ja rytminvaihdokset yhtälailla sooloissa kuin koko plutoonan massiivissa saavat kuulijan veren kohisemaan kuuloluissa. Painamaan hyvänolon tuntoa päänahasta kohti pottuvarpaita. Ja takaisin. Edestakaisin. Kuulaan kauniisti sipsuttaen. Toisaalla kakofonian rajoilla rymyten. Mutta koko ajan loistokkaasti hallinnassa pysyen. Harmonian horjumatta.
Innasen tapa soittaa ihastuttaa yhtälailla alton kuin baritonin kanssa. Mielestäni hänestä on kehittynyt yksi Euroopan johtava fonisti tuoreemman jazzin rintamalla. Hänen soitostaan kuvastuu se laajakaistaisuus, mitä hän on imenyt sisäänsä ulkomaisten yhteistyöprojektien myötä. Hänen juoksutuksensa ja puhallustekniikkansa on välillä käsittämättömiin sfääreihin nousevaa! Entisajan ukko ilmaisisikin asian yksioikoisesti, että Innasen soitossa on munaa!
Ei sovi moittia myöskään tenoristi Kannaksen osuutta. Lämpöisen karhea soundi yhdistettynä moderniin nykyaikaan antaa messevän värin hänen tunnelmoivaan mietiskelyyn kuin terhakkaaseen raviinkin. Erinomainen “taistelupari” Innaselle ja Eskolalle.
Trumpetisti Eskola hallitsee yhtälailla romanttisemman flyygeloinnin kuin terhakkaan trumpetitoinninkin. Jukka on allround -muusikkona saanut soittoonsa lisäulottovuutta sekä löytänyt jazzista sen pyhimmän olemuksen ja syvimmän sielun. Herkän herkistä silityksistä hän kiihdyttää räjähtävän juokseviin irtiottoihin. Voe tokkiisa… loestavvee!!!
Kun näihin kehuihin lisätään vielä Hammond -hirmu Helevän todella aistikkas ajo Hammondeillaan ja Sumeliuksen työstö kalvoillaan ja pelleillään, ei voi sanoa muuta kuin että kyllä pojat osaavat.
Monkin sävellykset ovat saaneet herrojen sovituksen ja julkituonnion myötä ylleen uuden, tyköistuvan asun. Asun, jossa kelpaa mennä minne vaan… yhtälailla Eurooppaan, Amerikkaan, Aasiaan… ties minne.
Tämä levy on todella mainio kattaus maultaan!
Se on samalla myös jälleen oiva käyntikortti suomalaisesta jazzosaamisesta. Osaamisesta, jota on kotimaan lisäksi hankittu osin ulkomailta. Kaikkien eduksi.
Tämä on jazzia, jota kaikki voivat nautiskella ikään tai sukupuoleen katsomatta.
Levyn musiikissa yhtyvät hienosti vanhemman jazzin legendaarinen soundi nykyaikaan. Aistikkaana ja ammattimaisena, mutta vanhaa kunnioittavana.
Ja mikä tärkeintä, suurella sydämellä soitettuna!
Täydet pisteet ja erityissuositukseni! (OR)
André Sumelius, drums, Mikko Innanen, altosax, barritonsax, Jussi Kannaste, tenorsax, Jukka Eskola, trumpet, flugerlhorn, Mikko Helevä, Hammond organ
1. Jump Monk
2. Pithecanthropus Erectus
3. Ecclusiastics
4. Fables of Faubes
5. Duke Ellington’s Sound of Love
6. East-costing
7. What Love?
8. Jelly Roll
All compositions by Charles Mingus
All arrangements by Tonight at Noon
Recorded september 29th, 2010 at master Recording Studios
Recorded and mixed by Suikki Jääskä
Mastered by Henkka Niemistö at Chartmakers