Suomalaisista “jazzlaboratorioista” tulevat mieleen vaikkapa 1950-60 lukujen taitteen Old House Jazz Club, “Mäyränkolo” Helsingissä, Jyväskylässä 1992 perustettu Jazz Bar (nykyinen Poppari) “junnujameineen”, Jazzavon Kuopion Musiikkikeskuksen kerhotila ja vaasalainen, nyt 15 vuotta toiminut Doo-Bop Club. Niissä oppinsa saaneista on monista tullut kotimaisen jazzin kärkikaartia.
Laila Kinnunen: Laila´s Theme (Old House Jazz Club 1961)
{youtube}mhbHsMtflVo{/youtube}
Varhaisen jazzin kehityksessä lukuisten Chicagon “huvihuoneiden” joukossa tanssiravintola Royal Gardenenilla oli tärkeä merkitys. New Orleansista kaupunkiin muuttanut kornetisti Joseph “King” Oliver oli soittanut siellä vuodesta 1918 yhtyeellään Original Creole Band, johon 1922 liittyi myös hänen oppipoikansa Louis Armstrong. Tulipalossa tuhoutuneen ja uudelleen rakennetun Royal Gardenin, joka nyt jatkoi nimellä Lincoln Gardens, yleisössä oli paljon nuoria muusikkoja. Sen ydinjoukkoa olivat eräät Austin High Schoolin jazzin soittoa aloittelevat oppilaat, jonkin aikaa Chicagossa vaikuttanut kornetisti Bix Beiderbecke ja kaupungin oma kasvatti, klarinetisti Benny Goodman.
Kansas City, tuttavallisesti KC, muistetaan erityisesti Reno Club-tanssisalongista, josta radioitu William “Count” Basien orkesterin musiikki kiehtoi vaikutusvaltaista newyorkilaista jazzkriitikkoa John Hammondia. Hän järjesti 1936 ryhmälle esiintymisen mm. Chicagon suosittuun Grand Terrace-paviljonkiin ja sen jälkeen kiinnityksen New Yorkin Roseland Ballroomiin. “Isosta omenasta” oli näihin aikoihin tulossa jazzin tärkein keskus. Vain valkoiset asiakkaat kelpuuttava Cotton Club (1920-1936) palkkasi vuosiksi 1927-1932 Duke Ellingtonin orkesterin viihdyttämään asiakkaitaan “jungle musiikillaan”. Duken jälkeen siellä soittivat myös oman tyylinsä kehittäneet Cab Callowayn ja Jimmy Luncefordin big bandit.
Cab Calloway – Minnie the Moocher
{youtube}8mq4UT4VnbE{/youtube}
Mutta merkittävimmät jazzklubit New Yorkissa 1935-1945 olivat 52. kadulla, joka sai lisänimen “Swing Street”. Niistä tunnetuimpia olivat Onyx, Famous Door, Yacht Club, Hickory House ja Jimmy Ryan’s. Varsinaiseksi uuden jazzin kokeilupaikaksi tuli kuitenkin 1938 perustettu yökerho Minton’s (Minton’s Playhouse), jota kutsuttiin myös “bebopin laboratorioksi”. Siellä kehittelivät uusia ideoita mm. rumpali Kenny Clarke, pianisti Thelonious Monk ja trumpetisti Dizzy Gillespie. Alttosaksofonisti Charlie “Bird” Parker viihtyi uransa alkuvaiheessa kuitenkin useammin Monroe’s nimisessä mestassa, jonka lempinimi oli puolestaan “Metropolitan Boperahouse”. Parkerin mukaan nimetty Birdland avasi ovensa Broadwaylla joulukuussa 1949. Modernin jazzin ykkösklubi oli New Yorkin Five Spot Café, jossa alttosaksofonisti Ornette Coleman kvartetteineen esiintyi ensimmäisen kerran marraskuussa 1959. Ennen häntä siellä olivat soittaneet mm. basisti Charles Mingus ja pianisti Cecil Taylor.
Thelonious Monk – Round About Midnight
{youtube}OMmeNsmQaFw{/youtube}
Kalifornialaismuusikot kuten trumpetistit Shorty Rogers ja Chet Baker sekä altisti Art Pepper kehittelivät 1950-luvulla omaa saundiaan, West Coast jazzia, suositun Hermosa Beachin rantaravintola Lighthousessa. Los Angelesin Central Avenue-kadun lukuisissa jazzkerhoissa muusikot etsivät uutta ilmaisua nyt jo historiaan jääneissä paikoissa. Tunnetuimmat LA:n musiikkiklubit olivat Club Alabam, Downbeat, Haig, Surf Club ja Jungle Room. Englannissa modernia jazzia kehiteltiin erityisesti lontoolaiskerhoissa Club 11 ja Ronnie Scottin ensimmäisessä paikassa (“Old Place”) osoitteessa 39 Gerrard Street. Kellaritila 100 Oxford Street-osoitteessa oli puolestaan suurkaupungin useammankin jazzkerhon soittoluolana, vaikka se tavallisesti miellettiin vain “trad jazzin” kuuntelupaikaksi. Pohjoimaisia tunnettuja ja edistyksellisiä jazzklubeja olivat Kööpenhaminan Jazzhus Montmartre ja Tukholman Gyllene Cirkeln. – “Jazzin kehdon”, New Orleansin perinnemusiikkia kuulee puitteiltaan ankeassa mutta turistien suosimassa Preservation Hall-kuuntelupaikassa French Quarter-kaupunginosassa. Se on perustettu 1961.
Chet Baker- Live In ’64 & ’79 Preview
{youtube}007P6bFgRCU{/youtube}